HEIKKI KALLIO |
||
Mestaruuskilpailu
Koulun mestaruuden ratkomiseen osallistuvat luokkiensa mestarit, sekä hyvin pärjänneet oppilaat, jotka ovat sijoittuneet esimerkiksi toiselle sijalle. Koulun mestaruuskisaan pyritään saamaan joko 8,16 tai 32 oppilasta. Luokkien mestarien lisäksi valittavista oppilaista suositaan tyttö/poika jakauman tasoittumista, niin pitkälle kuin se on tasoon nähden objektiivisesti mahdollista. Jos koulussa on esimerkiksi 18 luokkaa tulee mestaruuskisaan 18 luokkansa mestaria +14 villillä kortilla (villien korttien saajia arvioidaan shakkiopettajan toimesta). Koulun mestaruuden ratkomiseen käytetään ylimääräinen koulutunti. Mestaruuskisan osanottajat ja aika kirjoitetaan papereille, jotka saatetaan opettajien tietoisuuteen. Papereilta löytyy mestarit ja heidän varapelaajat+villit kortit+varasijalaiset.
Koulun mestaruuden ratkomisen lisäksi ratkotaan muutkin paikat mestaruuskisoissa. Esim 32 oppilaasta pystytään määrittelemään jokaiselle tarkka sijoitus. Määrittelevänä tekijänä itse käytän kutsumaani 'optimikaaviota'. Tämän johtavana ajatuksena on se, että oppilaat jaetaan ikäjärjestyksessä aluksi kahteen lohkoon (esim 1-2 luokkalaiset ja 3-4 luokkalaiset), ja sen jälkeen nämä kaikki ratkovat mestaruuskisan siten, että vanhempien puolikas ei voi saavuttaa kaikkia ylempiä sijoja. Esim 8 oppilaan turnauksessa ei voi tulla sijoja 1-4. Vanhemmat oppilaat eivät voi myöskään saavuttaa mahdollisimman huonoja sijoja. Eli jos he voittaisivat kaikki lohkonsa ulkopuoliset vastustajansa, niin sijoitus ei voi olla huonoin mahdollinen. Vaan he päätyvät juuri näiden kahden mahdollisuuden puoleen väliin. Käytännössä huomioitava seikka tässä on se, että ala- ja yläpuoliskolaiset saavat jokainen viimeiselle kierrokselle vastustajan toisesta puoliskosta, kun sitä edelliset kierrokset on pelattu samanpuoliskolaisia vastaan.
32 oppilaan mestaruuskisa jaetaan kahteen erilliseen lohkoon, joista kummastakin selviää yksi, kaikki pelinsä voittanut oppilas. Tämän lisäksi jää 8 oppilasta joista kukin on hävinnyt vain yhden pelin. Nämä ratkaisevat loppusijoitukset siten, että häviöitä vailla olevat kaksi oppilasta pelaavat koulun mestaruudesta (paras kolmesta). Ja 8 muuta jäljelle jäänyttä pelaavat sijoista 3-10. Tänne asti selvinneet oppilaat käyttävät tähän vielä yhden ylimääräisen koulutunnin.
Mikäli useita peruskouluja osallistuu opetukseen, niin järjestetään myös Vaasan mestaruuskisat, joiden ajankohdaksi olisi arvioitu kevät 2005. Mestaruuskisan formaatti on sama kuin koulunmestaruudesta pelattaessa, mutta pelimuodoksi voidaan mahdollisesti valita myös perinteinen shakki. Jos opetukseen osallistuu yli 1000 oppilasta, on koulun mestareille kaavailtu hieman erikoisempaa lopputurnausta. Koulu saa mestaruuskisaan opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrän mukaisen osanoton. 1 oppilas automaattisesti ja 1 oppilas lisää jokaista opetukseen osallistunutta 100 oppilasta kohti, alkaen luvusta 0. Eli jos koulusta osallistuu vaikka 220 oppilasta saavat he 3 oppilasta Vaasan mestaruuskisoihin.