HEIKKI KALLIO |
||
Jos haluttaisiin menestyä
Paljon olisi mahdollista tehdä Suomen menestymisen eteen. Tällä hetkellä mitään ei kuitenkaan tapahdu. Vaikkei tahtoa nyt ole, voi parannusmahdollisuuksia listata. Ja kenties joskus pitkän ajan päästä...
1. Pelaajamäärä voitaisiin tuplata: Tämä äärimmäisen hyvä asia saataisiin vauhdilla liikkeelle poistamalla pakkolisenssi. Nimittäin kovinkaan moni suomalainen ei maksa yli sataa euroa saadakseen pelata pari shakkipeliä. Maksuissa on enemmän kuin tarpeeksi, kun maksaa kerhon jäsenmaksun ja turnauksen osanottomaksun. Pelaajamäärän tuplaaminen olisi hyvän toiminnan alaisuudessa vasta alkua.
2. Junioreiden valmennus: Tällä hetkellä kovinkaan montaa junioria ei valmenneta. Välitön korjausmetodi tähän olisi sitoa edustuspelaajien tuet siihen, että sitoutuvat valmentamaan vähintään yhtä junioria kukin. Muuten tukieuroja ei tipu. Valmennuksessa on varsin pienestä hommasta kyse, ei mene montaakaan tuntia edes vuositasolla. Hyöty on moninkertainen.
3. SM-kisat: Näissä kisoissa ei olla vuosikausiin nähty parhaita pelaajia, taso on järkyttävän huono edes suomalaisille standardeille. Järkevät ihmiset oppivat, että kun systeemi ei vuosien kokemuksella ole toimiva niin sitä tulee muuttaa. Monet maat ovat siirtyneet avoimiin mestaruusturnauksiin, jotka toimivat taloudellisesti ja omaavat verrattain hyvän tason. Mukava turnaus nykyisen huonon tilalle siis.
4. Edustusvalinnat: Viime vuosien menestymättömyyteen suurin syy on se, ettei olla valittu menestyvää joukkuetta. Kun joukkue pelaa kansainvälistä turnausta, niin se tulee valita kansainvälisten tulosten pohjalta. Tämä voidaan todentaa joukkueen pelaajien tuloksien perusteella, ne ovat erittäin tarkasti korreloimassa pitkäaikaisia kansainvälisiä tuloksia muissa kuin joukkuekisoissa. Yksittäisiä heilahteluja sattuu suuntaan ja toiseen, mutta pelitaso on se sama. Jos minut halutaan jättää pois kisoista, ei se tarkoita ainoastaan sitä että kyseisellä pöydällä tulos on oletettavasti selkeästi huonompi, vaan myös sitä että jokaisella pelaajalla on yhtä pöytää kovempi vastus. Viime aikaiset epäonnistumiset saattavat hieman herätellä ajatuksia uudistumisesta. Pessimisti kuitenkin kysyy. Miksi nyt mikään muuttuisi, kun ei 30 viimeisen vuodenkaan aikana ole muuttunut? Optimisteilla on vielä toivoa.
5. Kerhojen vaikutusmahdollisuudet: Demokratiaa voitaisiin lisätä, ja leventää internetin kautta. Jokaiselta kerholta löytyy varmasti internetyhteys, jossa voitaisiin tehdä äänestyksiä, esittää kommentteja, tehdä konkreettisia ehdotuksia ja muuta shakkielämän eteenpäin viemistä. Tähän tarkoitukseen pystytettävän foorumin jäseniksi sopisivat hyvin esimerkiksi kerhojen puheenjohtajat.
6. SKSL rakenteiden uudistaminen: SKSL-hallituksen tämänhetkinen tilanne on äänestysprosessiltaan, ja rakenteiltaan aivan kauhea. Se oli vanha jo 20 vuotta sitten. Ensiksikin nykymuotoisessa äänestyksessä pääsee 51% päättämään kaikista hallitukseen valittavista, ja hallitusten jäsenten määrän ollessa parillinen on minkään läpisaaminen lähes mahdotonta. Puheenjohtajan valta nousee epädemokraattisen korkeaksi. Ehdottoman tärkeää olisi, että yhdellä äänellä voi äänestää vain yhtä ehdokasta jotka valittaisiin mielellään kaikki kerrallaan. Puheenjohtajasta ei tarvita erillistä äänestystä, sen/niiden valitseminen on valitun hallituksen tehtävä. Lisäksi hallituksen jäsenmäärä tulisi muuttaa parittomaksi, esimerkiksi lisätä toinen varapuheenjohtaja mukaan.
7. Kisojen järjestämisoikeus: Tähän sopii hyvin esimerkiksi joukkuepikapelit, joiden järjestäjä tekee puhdasta voittoa 10,000 euron luokkaa. Viime vuosina kisat ovat menneet järjestäen SKSL-hallituksen jäsenten seuroille, ja muilta kerhoilta jää jopa olemassaoloon välttämätön rahapotti saamatta. On pikemminkin ollut sääntö kuin poikkeus, että SKSL-hallitusjäsenten seurat jakavat keskenään useita kisoja. 10 vuoden aikaperiodille on jokainen SKSL-sisäpiirin seuroista saanut kahdet joukkueblixtit järjestettävikseen. Tämän takia onkin aivan välttämätöntä, että tehdään sääntö joka kieltää kisojen järjestämisen kahdesti kymmenen perättäisen (tai enemmän) vuoden aikana. Kerhojen yhteistyötä tulisi myös rohkaista, jos viisi kerhoa järjestää kisat yhdessä, niin sellaisella rahapotilla hoidetaan talousasiat useallekin kerholle kuntoon vuosiksi eteenpäin.
8. Talous: Tällä hetkellä fakta on se, että rahaa ei juurikaan ole. Ja tavallisilta pelaajilta sitä on turha rokottaa, he mieluummin lopettavat pelaamisen kuin maksavat tähtitieteellisiä summia. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että monista asioista tulee luopua. Ilman tiukkaa säästökuuria Suomen shakkielämä hiipuu jonnekin kellaritasolle. Säästökuurin avulla jaloille pääseminen on kuitenkin mahdollista. Eli tällä hetkellä tukien jakamiseen täytyy asettaa tiukat tasokriteerit kaikille tahoille. Monissa kohdissa tukeminen on tavoiteltavaa, silloin kun rahaa on: nyt ei ole. Tulevaisuuden tulee kummuta kerhojen, ja tavallisten pelaajien taholta, joiden määrän lisääminen ja talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä. Ulkopuolelta ei ole rahaa tulossa, sitä on koitettu hakea ties kuinka monet vuodet ja ties kuinka monen toimesta. Pakkolisenssi on lakkautettava. Rahat palautuvat kyllä suurempien pelaajamäärien mukana. Eikä rahan loppusijoituspaikka aina tarvitse olla SKSL-hallituksen pimeä kabinetti. Se voi olla myös esimerkiksi valoisa kerhohuone Pohjois-Suomessa.
9. Avoimuus: Länsimaiden menestys perustuu hyvin pitkälti avoimuuteen. Tiedotuksen täydellisyys, ja laajuus onkin oltava riittävää. Tällä hetkellä shakkikansalta on täysin pimitettyinä lisenssirahojen kulkureitit, ja shakkikustannuksen osuus ylipäätänsä. Lisäksi puuttuvat tiedot ehdotusten tekijöistä, ja niiden loppupäätöksistä kunkin ehdottajan kohdalta. Yleensä tuppaa olemaan niin, että joku tekee 25 ehdotusta joista ei hyväksytä yhtäkään, ja toinen tekee viisi joista kaikki menevät läpi (se on se epädemokraattinen sisäpiiri). Tavallisten pelaajien esittämiin kysymyksiin tulee myös saada vastauksia, ratkaisuja sekä tekoja.
10. Tilastot: Nykymaailmassa erinomainen toiminnan seuraamiskeino ovat tilastot. Niitä voi tehdä pelaajamäärien kehityksestä, turnausten osanottajamääristä, pelaajien tason kehityksestä, taloudellisesta tilanteesta ja monesta, monesta muustakin asiasta. Etuna on muun muassa se, että tämän avulla virheitä päästään korjaamaan, ja hyvin toimivia asioita entisestään parantamaan. Lisäksi nähdään pelaajien kehitys tarpeeksi selkeästi. Tilastot ovat tärkeä modernin hallinnon toimiväline, joihin panostettu energia maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. 30.05.2006